lauantai 25. joulukuuta 2010

Vuosi 2010

Tälle vuodelle mahtuu paljon kaikenlaista... Matkoista hautajaisiin.

Maaliskuussa olimme Kultsun kanssa viikon reissulla Fuerteventurassa. Se oli hieno matka. Olimme kaksin ja isä oli Helvin kanssa kotimiehenä nuorimmaista vahtimassa ja eläimiä hoitamassa.
Kultsun syöpäkuuri oli juuri alkanut ja otimme loman ihan lököilyn kannalta. Makailimme paljon rannalla ja uima-altaalla. Ympäristö oli kaunista ja siistiä eikä ilmoissa ollut moittimisen sijaa.

Elokuussa kävimme viikonloppureissun Virossa, Tallinnassa ja Loksassa. Sekin oli hieno reissu. Harmi, etten vieraillut useammassa kahvilassa, sillä ne olivat mielenkiintoisia paikkoja.

Loksan campingalue valmistui isoin harppauksin. Yövyimme muutaman yön sielläkin ja kiertelimme autolla pitkin ympäristöä. Maisemat olivat ihania ja tuntui kuin olisin mennyt aikamatkan 50 vuotta taaksepäin.
Alla oleva kuva on Loksan rannasta auringonlaskun aikaan. Ja vielä on mainittava, että vesi meressä oli aivan läpinäkyvää, siis puhdasta! Siinä oli mukava uida.

Kesäkuussa isä sairastui ja sairaalakäynnit olivat edessä. Ne taisivat alkaa jo Toukokuussa... Lopulta isä oli niin kipeä, ettei mitään ollut enää tehtävissä ja isä kuoli pois 29.6. Siitä alkoi minun suoriutumistieni hautajaisjärjestelyissä. Ainoana lapsena minulla ei ollut tukea kenestäkään, vaan kaikki päätökset tuli tehdä itse. Eipähän tarvinnut myöskään riidellä kenenkään kanssa hautajaisjärjestelyistä tai muusta... Se oli sellainen suoriutumisurakka, etten tiedä, missä välissä kerkesin surra vai kerkesinkö ollenkaan.

Kultsun kanssa löysimme hienon kiven haudalle ja se toimitettiin kiviveistämöön. Siitä tuli kaunis hautakivi ja tähän hautaan minutkin sitten joskus haudataan. Löysin vielä kauniin ruusun kiven päällystää koristamaan ja ostin sen samana päivänä kun kuulin, että isän asunto oli mennyt kaupaksi.
Vaikka vuosi oli suurimmassa määrin alavireinen, siinä oli paljon hyvääkin.

1.10. minut lomautettiin YT- neuvottelujen päätteeksi Scandicin ostettua Rivolin. Olin siihen henkisesti valmis, sillä minulla oli jo ajatukset jossain tulevaisuudessa. Katsoin olevani työyhteisössäni valmis lähtemään eteenpäin, sillä muilla oli paljon pitävämmät siteet taloon kuin minulla.
Kävin syksyn aikana "Minustako yrittäjä"- ja "Kohti yrittäjyyttä"-kurssit. Perustin oman yrityksen Kahvila Kauris Oy ja sain kuin sainkin kahvilan nimeksi "Kahvila Kauris". Kahvilan rakennustyömaa on loppusuoralla ja 1.1.2011 minusta tulee yrittäjä, jonka on tienattava omat pennosensa. Olen saanut Starttirahaa itselleni puoleksi vuodeksi ja se helpottaa yrityksen taloutta aluksi. Vielä on löydettävä kahvilaan loistava yksilö keittiöön, jonka kanssa voin perustaa hyvän tiimin. Haastetta. Sitähän se yrittäminen on

Kultsun kanssa kaikki on hienosti. Minulla on loistava kumppani, joka tukee minua myös tässä yrityksessäni. Kumppani, joka sanoo joka päivä tykkäävänsä minusta, monta kertaa. Olen onnellinen tässä parisuhteessa ja toivon sen kestävän vielä vuosia! Mutta elämä on arvaamaton, enkä voi ottaa kuin hetken kerrallaan ja elää sen parhaan kykyni mukaan. Voin vain toivoa ja rukoilla tälle elämälle onnellista loppua....

2 kommenttia:

  1. Täytyykin tulla pian katsastamaan Kauris ihan työnkannalta! :)

    VastaaPoista
  2. On sinulla ollut melkoinen vuosi. Oma äitini nukkui pois juuri joulun alla, pitkän sairauden murtamana (itse asiassa siitä tulee tänä yönä tasan neljä viikkoa).

    Menestystä kahvilalle (odotan kutsua avajaisiin! ;-) ja paljon terveyttä ja rakkautta.

    t. Mari (Kohti yrittäjyyttä -kurssilta)

    VastaaPoista