Minustako yrittäjä, loma ja Lomautus!

Tänään sain elämäni ensimmäisen lomautuslapun, muistaakseni ainoan. Olo on hyvin sekava. Olen yhtä aikaa helpottunut ja surullinen. Taas on yksi rupeama elämässä umpeutunut ja toinen aukeamassa.
Olen lomautettuna siihen asti, kunnes uusi kahvila aukeaa. Tuli taas mieleen verrata raskausaikaan tätäkin hetkeä. Ihan kuin olisi tullut komplikaatioita ja olisi joutunut jäämään saikulle. No, ehkä tämä vain kuuluu tähän synnytyskipuun.
Ei minulta työt lopu. Olen jo ilmoittanut itseni monelle työväenopiston ruoanlaittokurssille ja haalin niitä lisääkin vielä. Niin kuin ystäväni sanoi, "päivitän tietojani". Lisäksi aion aloittaa kuntoremontin itseni kanssa. Olen sen itselleni velkaa. Lisäksi uuden yrityksen perustamisessa on paljon hommaa joka taholla.
21.10. lähdemme koko pesueeni kanssa Kanariansaarille, Puerto Ricoon. Koska lie sen jälkeen pääsen lomailemaan?! Iltatähdelle on yllätys, että lähdemme sinne kaikki, minä ja kolme lastani. Hän on sinä uskossa, että menemme sinne kaksin.
Eilen olin ensimmäisen kerran "Minustako yrittäjä"- kurssilla. Siinä on 5-6 luentoa, minkä jälkeen voi hakea starttirahaa uuden yrityksen perustamista varten.
Olo tosiaan taitaa olla vähän alavireinen. Tämä kirjoittaminenkin tuntuu puulta. Ja huomasin, että laskurit ovat sekaisin tässä blogissa. En ollenkaan tiedä, onko minulla käynyt ketään vierasta "kahvilassa". Voisikohan Keskimmäinen lapsukaisista rientää äidin avuksi, APUVA!?
Laitoin kuvan luumusadosta, joka oli varsin runsas. Parhaillaankin minulla porisee luumuhillo hellalla kattilassa.

Kattohuoneisto

Kävimme Iltatähden kanssa aivan ylimmässä kerroksessa, kattohuoneistossa. Olin utelias näkemään, millaiset maisemat sieltä näkyisi... Kuvittelin,että se olisi ollut korkeammalla kuin olikaan. Hät hätää olin kuusten latvojen tasolla. Paljonkohan matkaa on maanpinnalle? Täytyy ottaa selvää.
Kattohuoneisto on kooltaan 3 huonetta, sauna ja keittiö, 76,5 m2. Iso terassi on bonusta ja sinne paistaa ilta-aurinko.
Laitan kuvat myöhemmin, sillä blogi vähän takkuilee.

Patterit paikallaan

Salista katse keittiöön. Tarkemmin ihan läheltä ulko-ovea seisten.
Vasemmalla edessä kassaseinä.
Oikealla oleva ovi on WC:n ovi.. Sen jälkeen tulee kulku palo-oven kautta asuntojen käytävälle. Sen jälkeen on keittiön tiskinurkka. Tummempi kohta oviaukossa on siivouskomeron aukko. ja viimeisenä näkyy varaston takaseinä. Siinä heti oikealla tulee ilmeisesti olemaan minun "toimisto" eli työpöytä.

Ulko-ovesta heti oikealla on isoin ja yhtenäisin seinä. Siihen haaveilisin jotain maitokahvin vaaleaa seinää, johon maalaisin kauriin silhuetin vaikka jollain helmiäishohtoisella maalilla.
Mutta huomaa, patterit ovat jo paikoillaan!

Varastosta näkymä keittiön kautta saliin. Huomaatko ikkunalla maalipurkin, mikä oli äskeisessäkin kuvassa ikkunan vasemmassa laidassa. Tuosta vasemmalla siis on se äskeinen seinä.

Kassatiskin kulmalta näkymä oikealle saliin.
Jokohan lukijat hahmottavat tämän liikehuoneiston? Minä osaan sen kohta jo unissanikin.
Silti tavaroiden hahmottaminen paikoilleen on hiukan vaikeaa. Sain neuvon, että ruutupaperi vaan käteen ja myyntitiskiä suunnittelemaan... siitä se lähtee.

Kaikki kerrokset valmiina!

Tässä tämä nyt on koko komeudessaan!
Kaikki kerrokset ovat päällekkäin, ylimpänä kaksi kattohuoneistoa. Yhteensä taloon tulee 17 asuntoa ja 3 liikehuoneistoa. Ja hissi, jolla suhata edes takaisin ilman, että polvet natisee. Aika päheetä!!
Ikkunat tuli viime maanantaina, toissa päivänä, ja niitä aletaan asentamaan seuraavaksi. Sisätöitä tehdään ja esimerkiksi minun kahvilassa on jo lämpöpatterit paikallaan. Lattiat on valettu ja viemärit kohdallaan. Aikun jänskättää!
Valmista pitäisi olla Tammi-Helmikuun vaihteessa.
Ja niin... Perjantaina menen kirjoittamaan kauppakirjat Peurantien asunnosta, eli se on löytänyt uuden isäntäperheen. Hienoa, että elämä nytkähtää hiukan eteenpäin. Sitä asuntoa on nyt myyty puoli vuotta. 4 kk eka välittäjä yritti myydä ja sitten Kiinteistömaailma pani tuulemaan. Toivottavasti ostajat ovat tyytyväisiä siihen, mitä saavat. Ikäviä ne lehdissä olleet jutut huonoista talokaupoista.

Sisäkuvia

Yllä: Sisäänkäynti Kahvilaan

Alla: Sisäänkäynnistä kuva kahvilaan. Betonimyllyn takana on suunniteltu kassan ja vitriinien paikkaa. Seuraavaksi näkyy keittiön tai välitilan ikkuna, ja takana oleva tiiliseinä on keittiön takaseinä. Oviaukosta mennään varastotiloihin, jonne pilkottaa valoa avonaisesta varaston ovesta.

Välitilan ikkuna ja oikealla keittiö.

Keittiön suunnasta näkymä sisäänkäynnille. Oikealle jäisi kassatila/myyntitiski.

Tiilikopin oviaukko vie WC-tiloihin. Toinen WC rakennetaan tätä vastapäätä ja oviaukot ovat vastakkain. Viisto kohta on käytävärapun alaosa.

Toisella kerralla olin jo viisaampi ja otin kameran mukaan.
Tämä oli siis toinen käyntikerta ja olin vähän hämmentynein mielin. Jännitti ja ihmetytti, että tässäkö se nyt sitten on. En suorastaan pakahtunut onnesta, sillä niin monet asiat ovat vielä esteenä onnelle. Se on hirmuinen lupaviidakko, mikä on vielä ylitettävä, ennen kuin yksikään kauppa on tehty ja raha on kilahtanut kassakoneeseen... Sain tällä viikolla 12-sivuisen ohjevihkosen terveysviranomaisilta, jossa kerrottiin mitä kaikkea kahvilan liikehuoneiston pitää vaatimuksiltaan täyttää, ennen kuin yritystoiminta voi alkaa. Pitkä huokaisu, mutta kyllä tästä selvitään!!
No. Tervetuloa tutustumaan betoniseiniin. Toivottavasti pienen ehostuksen jälkeen ne ovat hieman kutsuvammat. Mutta tässä voi todeta, että "mistä pienet kahvilat on tehty?"!

Kolmas kerros

Julkisivu:
Kahvilan kulma:
Tuusulantien suuntainen seinä:
Parvekkeet Peurantien suuntaan:
Tänään kävin pikaisesti Kultsun kanssa visiitillä kahvilassa. Ensimmäinen kerta. Oli vähän jänskää.
Ensisilmäyksellä tilat tuntuvat vielä oudoilta ja jäin miettimään kalusteratkaisuja. Siitä kahvilasta tulee ehkä pienempi kuin mitä kuvittelin. Toisaalta se on vain mukavampi ja kodikkaampi kun ei ole liian iso. Asiakaspaikkojen sijoittelussa on oltava taitava. No äkkiähän ne pöydät saa siirrettyä toisin päin, ei ne kiinteitä ole.
Myyntitiskin sijoitus minua myös mietityttää... Minkälaisia vitriinejä sinne saa sijoitettua?!
Vessat vievät paljon tilaa asiakaspaikoista. Ne vaan täytyvät olla.
Voi kun jänskättää!

Loviisan kahvilassa

Kassatiski oli hyvin minimalistinen, mutta riittävä. Ihania yksityiskohtia silti unohtamatta!

Kahvin noutopiste oli hyvin suunniteltu. Ei kaiken tarvitse olla ihan työntekijän nenän ja valvovan silmän edessä. Santsikupponenkin voisi kuulua kahvin hintaan suoraan.

Kahvilan omistaja oli suorittanut kondiittorimestarin tutkinnon ja se näkyi vitriinissä! Nam ja aah! Kahvilasta löytyi kotiinviemistäkin!


Olemme ystäväni Marian kanssa aloittaneet kahvilakierrokset teemalla vertailevaa tutkimusta.
Se tarkoittaa sitä, että joudumme tilaamaan ja syömään eri kahviloiden antimia reiluin mitoin, jotta pystymme paremmin vertailemaan tuotteita. Tällä on ehkä joku löyhä linkki tulevan kahvilan sorttimenttiin. Ja hyvä selitys herkuttelulle!