Kesäkuun alussa oli lastenkutsut.
Nuoriherra täytti 4 vuotta ja sitä oli syytä juhlia!
Pöytä on katettu ja juhlat voivat alkaa.
Kakussa oli 4 kynttilää autojen ja maansiirtokoneiden muodossa ja sisuksessa oli mansikan makua ja kermavaahtoa. Ja kakku tuli syödyksi, kun äidit vähän lopuksi auttoivat.
Juhlaväki oli niin hienoiksi laittautuneet ja hiuksetkin olivat kauniisti kammattu.
Mikäs oli juhlia, kun ihossa ei ollut vielä rypyn ryppyä!
Lopuksi keksittiin hyvä leikki!
Juhlaväki oli jo lähtötohinoissa, kun huomasin, että kahvilassa vallitsee epätavallinen hiljaisuus...
Suurin osa juhlaväestä oli pöydän alla, hienon pöytäliinan suojissa piilossa!
Mikä loistava piilopaikka!
Enpä olisi uskonut, että ensimmäisenä olisin saanut nämä juhlijat pöydän alle kahvilan lyhyen historian aikana.
Silmät loistivat ja oli hiirenhiljaista!
Luhlien virallinen osuus oli takanapäin...
Kiitos kaikille kävijöille!!
Lopuksi kuulin pienen tytön sanovan juhlien järjestäjälle:
"Kiitos näistä juhlista, ne olivat kauniit juhlat!"
Voiko sen nätimmin asian ilmaista.
Kiitos!
*click*
*click*